Tiivistyskorjaukset ongelmakohteissa

Sisäilmaongelmista kärsivissä tiloissa on usein järkevää korjata ongelmat tiivistämällä rakenteet huolellisesti. Tiivistyskorjaus estää rakenteellisen ilman pääsyn huoneisiin jos ilmanvaihdon kierrossa on tilanteita, jotka tekevät tiloista haitallisesti alipaineiset. Tiivistyskorjaus ehkäisee myös ylipainetilassa olevien rakenteiden vaurioitumisen.

Homeen vaurioittamia lämmöneristeitä ja muita sisärakenteiden ulkopuolella olevia rakennusosia pidetään työsuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa aiheuttavana vasta kun ulkovaippa päästää huoneisiin vuotoilmaa.

Home- ja sisäilmaongelmaisissa kohteissa usein joudutaan punnitsemaan tilannetta, jossa homevaurioiden korjaaminen ei ole taloudellisesti taikka teknisesti mahdollista koko rakennusta purkamatta suorittaa. Silloin voidaan korjata homevaurion tuottamat ongelmat tiivistämällä rakenteet sekä säätämällä ilmanvaihto mahdollisuuksien mukaan kuntoon.

Kun tiivistyskorjausta lähdetään tekemään, niin tulee joskus eteen tilanteita, että rakenteita ei saada järkevin kustannuksin tiivistettyä. Tällöin työhön ei tule ryhtyä, näillä menetelmillä saadaan tuloksia vain, jos kaikki asiat huomioidaan kokonaisuutena. Yhden kohdan tiivistäminen pahentaa viereisen vuotoreitin toimintaa ja tuo epäpuhtauksia syvemmältä rakenteista.

Kun työt etenevät tulee tiivistämisen laatua seurata merkkisavukokein, oikealla alipainesuhteella.

Tiivistysurakkaan on mahdollista laadun takeeksi liittää vuotoilmamittaus, joka suoritetaan tiiviysmittalaitteella. Näin saadaan vuotoilmalukemat ennen ja jälkeen työsuoritusta.

Nykyään tulisikin kiinnittää enemmän huomiota rakenteiden ilmatiiveyteen. Tiiveysmittaus tulisi olla osa tavallista rakennusvalvontaa, näin saataisiin huomattavia säästöjä. Uusimmat kohteet joita olemme tiivistäneet, ovat olleet vain neljän vuoden ikäisiä. Henkilökunta on oireillut sisäilmassa olevien eristekuitujen johdosta. Aina rakenne ei ole edes vaurioitunut kun sisäilman laatu aiheuttaa oireita.